Äsken tuntui jotenkin todella haikealta kun kävin kuvaamassa hetken ulkona ihan vaan luontoa. Taivas oli vaaleanpunainen ja ilma tuoksui makealta, ainakin syreeni- ja omenapuunkukilta sekä ruoholta. Ihanalta. Tuli ikävä muutaman vuoden takaista aikaa, jolloin silloisen parhaan ystäväni kanssa hengailin kesällä kaiken ajan ulkona. Se oli mun paras elämänvaihe ainakin tähän mennessä. Pyöräiltiin, iskettiin poikia, luettiin lehtiä laiturilla ja kuunneltiin kännykästä musiikkia täysillä. Naurettiin ja oltiin vaan ja tietenkin tehtiin hölmöjä juttuja. ♥ Melkein itku tuli silmään, kun ulkona huomasin tämän illan olevan justiin sellainen, jolloin olisimme olleet ehdottomasti menossa tukat viilettäen kohti kyliä. Huolettomina ja villeinä. Parhaimmat teinivuodet jäävät varmasti muistoihin. Nyyhkyttelen nyt sitten täällä.
Tässä pari kuvaa jotka otin äsken
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti